Övergård on selvinnyt hengissä lentokoneen pudottua arktiselle erämaa-alueelle. Hän on odottanut pelastumista jo pidemmän aikaa ja neuvokkaana henkilönä hän on muovannut itselleen kohtalaisen tukikohdan, jossa ruokaa ja vettäkin on tarjolla jatkuvasti. Övergårdin päivät sujuvatkin tarkkojen ja toistuvien rutiinien parissa, joilla hän pyrkii pitämään negatiiviset ajatukset kurissa pelastusta odotellessaan. Hänellä on kartta, johon on merkitty lähin tutkimusasema, mutta matka sinne läpi lumisen erämaan on todella pitkä, suojaton ja vaarallinen. Yllättäen Övergårdin päivärutiinin katkaisee helikopterin ääni. Helpotus vaihtuu pian epäuskoksi helikopterin joutuessa äkillisen tuulenpuuskan riepottelemaksi, jolloin se paiskautuu voimalla maahan. Övergård juoksee putoamispaikalle. Toinen lentäjistä on hengissä, mutta pahoin loukkaantunut ja tajuton. Övergårdin on saatava nainen hoitoon, muutoin tämä kuolee. Alkaa uhkarohkea matka läpi valtavan valkoisen erämaan kohti tutkimusasemaa.